Kategoria: Yhteiskunta

Tuntuuko Sinusta siltä, että ikääntyneitä ei kuunnella?

Kuunnellaan ja kuullaan toisiamme.

Koetko, että Sinua ei kuunnella? Koetko, että ikääntyneet niputetaan yhteen? Eläkeajan alussa olevat elävät erilaista arkea kuin 85+ ikäiset. Koetko, että ikääntyneiden asioista päättävät muut kuin seniorit itse?

Tietoa on paljon, silti juuri sitä tiettyä tietoa voi olla vaikea saada tai löytää. Tieto on pirstaleina siellä täällä. Tuntuu, että omaa ongelmaa kukaan ei ota vakavasti ja halua ratkaista.

Television ajankohtaisohjelmissa samat tutut asiantuntijat ja virkamiehet keskustelevat päivänpolttavista aiheista. He keskustelevat myös ikääntyneitten ja työttömien asioista. Missä ovat ikääntyneet kokemusasiantuntijat ja missä ovat työttömät keskustelijat?

Suomessa on yli 65-vuotiaita 22,3 % väestöstä. Ikääntyneitten osuus on kasvussa. Pari vuotta sitten vastaava luku oli 21,4 %. Soisi, että eläkeläisten ääni kuuluisi yhteiskunnassa samassa suhteessa kuin heidän osuutensa on väestöstä. Ikääntyneet ovat myös kuluttajina ja veronmaksajina merkittävä ryhmä.

Korona-aikana on paljon keskusteltu yritysten selviytymiskyvystä. Yhteiskunta on panostanut yrityksiin taloudellisesti. Keskustelun ulkopuolelle ovat jääneet ihmiset. Entä jos panostettaisiin pienituloisiin eläkeläisiin alentamalla veroprosenttia tai lisättäisiin palkkatukea työttömille? Ihmisille jäisi enemmän rahaa kulutukseen, mistä myös yritykset hyötyisivät.

Vaikuttaa siltä, että nykyisenkin hallituksen aikana asioiden ja lakien valmisteluun ei paneuduta riittävästi, yhteiskunnallisesta keskustelusta puhumattakaan. Toimittajilla on ehkä liian lyhyt aika valmistella juttuja? Yleiseen keskusteluun tarvittaisiin nykyistä laajempi näkökulma. Mihin meillä on niin kova kiire Suomessa, ettei asioita ehditä valmistella huolellisesti?

Vanhustenhoito (laitos ja kotihoito), työllisyyspolitikka, vammaisten asiat, lastensuojelu aika ajoin ryöpsähtävät julkiseen keskusteluun jonkin yksittäisen keissin takia. Jotenkin keskusteluista tulee mielikuva, että asiat ovat hyvin, kunhan vaan tietty yksityiskohta korjataan. Siitä huolimatta samantapainen keskustelu käydään vuoden parin välein uudestaan ja uudestaan. Epäkohdille ei ole todellisuudessa tehty yhtään mitään.

Ilokseni huomasin, että ensi vuonna on alkamassa viisivuotinen Hyvin sanottu -hanke. Hankkeessa on mukana monia toimijoita kuten Eläkeliitto ja Valtiovarainministeriön Avoin hallinto -ohjelma. Taisipa Tasavallan Presidentin kansliakin olla yksi yhteistyökumppaneista.

Hankkeessa pyritään vahvistamaan suomalaisen keskustelukulttuurin parhaita puolia ja luomaan turvallisia keskusteluympäristöjä. Samalla vahvistetaan suomalaisten luottamusta ja ymmärrystä toisiaan kohtaan.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/11/16/hyvin-sanottu-bra-sagt-hanke-kutsuu-parantamaan-suomalaista

Testaa itsesi – millainen nettikeskustelija olet?

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/11/16/testaa-itsesi-millainen-nettikeskustelija-olet

Kuunnellaan ja kuullaan toisiamme.

Ikääntymisestä rangaistaan Suomessa

Olen kuullut monen eläkeläisen valittavan, että aikaa lääkärille on kohtuuttoman vaikea saada terveysasemalta tai veroprosentti ei laskenut, vaikka tulot putosivat eläkkeelle jäädessä. Mitä ihmettä?

Työntekijöille on järjestetty kattava työterveyshuolto. Eläkkeelle jäätyään ihminen ikään kuin putoaa tyhjän päälle. Suomessa on kaksi terveydenhuoltojärjestelmää, mikä asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan.

Kunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Palveluntuottajia on lukuisia. Ilmeisesti tuo selittää sen, että ikäihmisten palvelut eivät ole yhdenvertaisia kaikissa kaupungeissa. Verkkosivujen perusteella palvelut keskittyvät vanhuuden loppupäähän. Vaikuttaa siltä, että vastikään eläköityneet on taas kerran unohdettu. Voisi kuvitella, että ennalta ehkäisevä terveydenhuolto on tehokasta ja halvempaa kuin erikoissairaanhoito. Mutta eläkeiän alkupäässä olevien ennalta ehkäisevistä terveydenhuoltopalveluista löytyy todella niukasti tietoa.

Helsingin kaupungin sivuilla kerrotaan, että ikääntyneellä on oikeus terveystarkastukseen. Terveystarkastusta haluavan tulee ottaa yhteys terveysasemalle. Soiten (Kokkolan seutu) sivuilta saa lukea, että Seniorien Terveyspisteiden toimintamuotoja ovat matalan kynnyksen neuvontapalvelu ja ajanvarausvastaanotto sekä 67- ja 75-vuotiaiden terveystarkastukset.

Kuuleman mukaan ikääntyneitten terveystarkastuksista moni ei edes tiedä. Sama tilanne on työttömien terveystarkastusten kohdalla. Viranomaiset eivät ilmeisesti halua, että kansalaiset käyttävät terveydenhuoltopalveluja.

Kelan sivuilla kerrotaan, että kuntoutuspsykoterapian tavoitteena on edistää kuntoutujan työ- ja opiskelukykyä sekä tukea opintojen edistymistä, työelämässä pysymistä ja työelämään siirtymistä tai sinne palaamista. Kelan korvaamaa psykoterapiaa voi saada 16–67-vuotiaat.

Mistä syystä seitsemänkymppinen ei ole oikeutettu Kela-korvattavaan psykoterapiaan? Sellaistakin on tapahtunut, että ikäihmisen mielenterveysongelmia on vähätelty ja ne on kuitattu vanhuudenhöperyydeksi.

Toinen asia, jota katsastin, oli eläkeläisten verotus. Miksi eläkeläinen maksaa korkeampaa veroa kuin palkansaaja? Palkansaaja maksaa veron lisäksi muita maksuja 8,4%. Silti eläkkeensaajan verotus on suurempi kuin palkansaajan.

Verotus 25000 euron vuosituloilla (vuonna 2019):

  • Eläkkeensaaja: 22,9%
  • Palkansaaja 53-63 vuotias: 21,4%
  • Palkansaaja alle 53-vuotias: 20,4%

Selityksenä veroprosentin eroille Veronmaksajat-sivuilla kerrotaan, että eläketuloihin kohdistuu eri vähennyksiä ja sosiaalivakuutusmaksuja kuin palkkaan. Pitää varmasti paikkansa mutta onko se oikein?

Eriarvoisuus, tiedon niukkuus. Nuo kaksi asiaa nousivat päällimmäisinä esiin, kun surffailin eläkeikäisten palvelusivuilla. Asioihin tutustuminen herätti lukemattomia kysymyksiä. Miksi palveluja rajataan iän perusteella? Miksi koko ikänsä veroa maksaneita senioreita verotetaan rankemmin kuin nuoria? Tuntuu valtavan epäoikeudenmukaiselta. Tuntuu, että ikääntymisestä rangaistaan. Säädökset tukevat ikäsyrjintää.

Yhteiskunnan rattaat pyörivät hitaasti, asenneilmastoon vaikuttaminen kestää luvattoman pitkään ja muutosten läpivienti ottaa oman aikansa. Haluan silti uskoa, että asioista puhumalla ja lähettämällä palautetta viranomaisille, maailma muuttuu hitusen paremmaksi paikaksi.

Tässä pari esimerkkiä vaikuttamisesta:

Otakantaa.fi -sivuilla voi kertoa mielipiteensä julkisen hallinnon 2020-luvun kansanlähtöisestä julkisesta hallinnosta. Vastaamisaikaa on 10.8.2020 asti.

https://www.otakantaa.fi/fi/hankkeet/475/

Helsingin kaupungin sivuilla on kysely terveysasemien palveluhankinnan kokeiluun liittyen. Vastaamisaikaa on 7.8.2020 asti.

https://www.hel.fi/uutiset/fi/sosiaali-ja-terveysvirasto/nyt-kokeillaan-uusia-tapoja-tuottaa-terveysasemapalveluja?pd=v