Sähköinen asiointi on varmasti tullut entistä tutummaksi monelle meistä viime viikkoina. Tavalla tai toisella. Sähköiset palvelut ovat kuin huomaamatta hiipineet osaksi arkea. Poikkeuksellisena korona-aikana nousee korostetusti esiin, miten tekniset laitteet helpottavat elämää. Tärkeää on asioiden hoitaminen, minkä tekniikka mahdollistaa. Vähintään yhtä tärkeää, jollei tärkeämpää on yhteydenpito perheenjäseniin ja ystäviin. Viihdettä ja kulttuuria unohtamatta.

Kevät keikkuen tulevi.

Mitä sähköinen asiointi on?

Sähköinen asiointi on vaihtoehto perinteiselle asioiden hoitamiselle, jonka muotoja ovat olleet tiskipalvelu, kirjeenvaihto ja puhelinpalvelu. Asiakkaan näkökulmasta sähköinen asiointi on asioiden hoitamista viranomaisen ja yritysten kanssa sähköisiä kanavia ja tietojärjestelmiä käyttäen. Nykyisin sähköinen asiointi on yleensä helpoin ja nopein tapa hoitaa viranomaisasioita.

Miettikääpä aikaa, jolloin jonotimme virastoissa tai odotimme sitä tärkeää puhelua kotona tuntikausia. Me, jotka olemme kokeneet tuon ajan, sähköiset palvelut ovat kuin taivaa lahja. Asioita kun voi hoitaa itse myös korona-aikana.

Toki puhelin on yhä käytössä, se on toimiva asiointikanava useissa tilanteissa. Monet viranomaiset ovat liiankin kanssa vähentäneet puhelinpalvelua. Puhelimen lisäksi on onneksi rakennettu myös muita kanavia. Hyödyllinen lisä on chat-toiminto, joka lähinnä tukee, ei korvaa puhelinpalvelua.

Lämpimästi suosittelen tekniikan lisäoppia kaikenikäisille. Itse olen viime viikkojen aikana opetellut käyttämään muutamia uusia palveluja. Osaan palveluista olen perehtynyt perusteellisemminkin. Miten hyvä mieli uuden asian oppimisesta tulee, suorastaan innostaa oppimaan lisää. Palvelut ja yhteydenpitokanavat eivät vaadi syvällistä tietoa, tämmöinen tavallinen kansalainen oppii ja pystyy käyttämään niitä. Uudet palvelut ovat melko selkeitä, onneksi. Toki toivomisen varaa on mutta oikeaan suuntaan ollaan menossa. Palvelujen saavutettavuudessa on parantamisen varaa.

Tekniikasta ei tarvitse tietää kaikkea mahdollista, eikä kaikkia mahdollisia kanavia tarvitse ottaa käyttöön. Muutamien palvelujen käytöllä selviää pitkälle, kaveriyhteydet, tärkeimmät viranomaispalvelut ja nettiostokset. Siinä se.

Keskeisten sähköisten palvelujen hallitseminen mahdollistaa omien asioiden hoitamisen hamaan tulevaisuuteen asti. Myös silloin, kun toipuu leikkauksesta kotona tai liikkuminen on muuten vaivalloista. Niin pitkään kuin pystyy näppäimiä käyttämään, pystyy pitämään omat asiat omissa näpeissä. Se on tekniikan ISO plussa.

Vaikka tässä blogissa hehkutankin tekniikkaa niin missään nimessä ei minunkaan mielestä saa unohtaa kasvokkain tapaamisia. Ei kaverisuhteissa, ei viranomaisasioinnissa. Esimerkiksi TE-toimiston tulisi tavata jokainen työtön kasvokkain heti työttömyyden alussa.

Ystäväni on lähempänä kahdeksaakymmentä kuin seitsemääkymmentä. Hän maksaa laskut ja uusii passin verkossa, hakee tietoa netistä, käyttää sujuvasti pöytäkonetta ja älykännykkää. Mutta hän ei ole koskaan tehnyt nettiostoksia.

Ystäväni on parhaillaan karanteenin omaisissa oloissa kuten muutkin yli 70-vuotiaat. Karanteenissa hän teki päätöksen, nyt tai koskaan on aika tilata ruokaa verkkokaupasta. Toimin hänen ”etäoppaana”. Hän oli omassa kotona, minä olin omassa kotona, puheyhteys välillämme puhelimen kaiuttimen välityksellä. Molemmilla oli sama ruokakauppa auki läppärin ruudulla. Minä ohjeistin vaihe vaiheelta, mitä hänen kulloinkin piti tehdä. 

Ystävälläni ei ollut suurempia vaikeuksia suoriutua ruokaostoksista. Etenimme hitaasti ja rauhallisesti. Vanhemmalla iällä oppimiseen tarvitaan hieman enemmän aikaa kuin nuorena. Kyky oppia ei katoa mihinkään. Puoli tuntia, tunti sinne tänne, sillä ei ole käytännössä mitään merkitystä. Suurin ongelma ystävälläni on arkuus käyttää sähköisiä virallisia palveluja ja maksukorttia. Pelko käyttää korttia aiheuttaa pientä ”paniikkia”. Oikea ja ymmärrettävää tietoa netin turvallisuudesta tarvitaan lisää. Raha ei ”katoa tililtä noin vaan”, maksun veloitus tililtä on monen klikkauksen ja varmistuksen takana. Tärkeää tietysti on varmistaa, että maksun saaja on luotettva taho. Tieto häivyttää pelkoa, toistot tuovat varmuutta. Ruokakassi huoneiston oven takana muutaman päivän kuluttua oli mahtava palkinto uurastuksesta.

Kevät on odotuksen aikaa.

Kannustava esimerkki on ruotsalainen bloggaaja Dagny Carlson. Hän on peräti 107-vuotias. Dagny meni tietokonekurssille 100-vuotiaana. Koskaan ei siis ole liian myöhäistä opetella uusia taitoja. Toinen loistava esimerkki on ihailemani taiteilija Sigrid Schauman. Hän aloitti maalaamisen 73-vuotiaana, piti ensimmäisen näyttelyn 86-vuotiaana. Hän kuoli 101-vuotiaana.  

Olen esimerkin omaisesti listannut 25 asiaa ja syytä, miksi sähköisiä palveluja kannattaa käyttää. Hyödyt ovat vain esimerkkejä, ei siis kattava lista. Kuten luettelosta selviää, sähköisen asioinnin edut ovat aika usein aineettomia ja taloudellisia.  Lyhyesti voi sanoa, että sähköisten palvelujen käyttö helpottaa arkea. Siinä yksin on syytä riittämiin ottaa digitalisaatiosta kaikki ilo irti.

Sähköisten palvelujen hyödyt

  1. Helpottaa asiointia: Veroilmoitusta voi täydentää OmaVeron avulla, ei tarvitse mennä henkilökohtaisesti verovirastoon hoitamaan asiaa.
  2. Nopeuttaa asiointia: Eläkehakemuksen voi tehdä verkossa, Kela etuudet voi hakea Asiointipalvelun kautta, viralliset viestit voi ohjata suomi.fi-viestit palveluun, matkat voi varata netissä.
  3. Auttaa muistamisessa: Ajan lääkärille voi varata verkossa, lääkäriasema lähettää muistutusviestin pari päivää ennen varsinaista vastaanottoaikaa.
  4. Asiointi on paikasta riippumatonta: Työttömäksi voi ilmoittautua vaikka ulkomailla.
  5. Toisen henkilön puolesta asiointi: suomi.fi -valtuuksia voi hyödyntää osassa viranomaispalveluja eli voi asioida esimerkiksi iäkkään äidin puolesta.
  6. Tuotteen/tilauksen vaiheiden seuraaminen: Nettiostosten käsittelyn vaiheita voi seurata verkossa.
  7. Antaa kustannussäästöjä: Passin ja henkilökortin hinta on alhaisempi, jos käyttää sähköistä palvelua.
  8. Kokousten järjestäminen verkossa: Nettikokoukset vähentävät liikkumista, myös koronarajoitukset voi ottaa huomioon etäkokouksissa.
  9. Vähentää liikkumista: Kurssit, työmatkat.
  10. Äänikirjojen kuunteleminen: Kirjastot, Storytel.
  11. E-kirjojen lainaaminen ja lukeminen: Kirjastot, BookBeat.
  12. Yhteyden pitäminen ystäviin: Skype, Whatsapp.
  13. Tv-ohjelmien katseleminen: Yle Areena, suurta osaa sisällöstä voi katsella myös ulkomailla.
  14. Terveyspalvelujen käyttäminen: Etävastaanotot, nettilääkärit, ajanvarauspalvelut.
  15. Videopelien pelaaminen: Pelaaminen on myös sosiaalista toimintaa, pelata voi kavereiden kanssa ja yksin.
  16. Ajantasaiset säätiedot kotimaasta ja ulkomailta: Ilmatieteen laitos, AccuWeather
  17. Voi ilmoittaa sääilmiöistä Sää-sovelluksella: esimerkiksi tulvat, Ilmatieteen laitos
  18. Nettiostosten tekeminen: voi ostaa ruokaa, vaatteita, koruja, lankoja, huonekaluja. Nettiostosten turvallisuus on parantunut.
  19. Saa tietoa virallisista palveluista: Kansalaisneuvonta, terveysneuvonta.
  20. Tietoa on koottu yhteen paikkaan: Suomi.fi-palvelu, avoindata.fi, Helsingin kaupunki: asiointi.hel.fi.
  21. Muu informaatio: Saa tietoa tapahtumista.
  22. Sähköisen reseptin käyttäminen: Toimii myös ulkomailla.
  23. Opiskelu etänä: Koulut, oppilaitokset, kurssit, webinarit
  24. Avoimen datan hyödyntäminen: Viranomaisten avaamaa dataa voi käyttää maksutta liiketoiminnassa, sovelluksissa.
  25. Chat-palvelu: Monen asiointipalvelun yhteydessä toimii chat, joka auttaa esimerkiksi teknisissä kysymyksissä.

Ohjeita sähköisten palvelujen käytöön löytyy kunkin viraston omilta sivuilta myös Helsingin kaupunki opastaa omilla sivuillaan palvelujen käytössä. Eläkeläisjärjestöt ja monet muut tahot antavat opastusta. Erinomainen kanava saada ilmaista lisäoppia on Ylen digitreenit.

Iloista perehtymistä sähköisiin palveluihin!