Avainsana: ikääntyminen

Unelmoi usein, unelmoi suuria

Kun ihmisellä on unelmia, hänellä on toivoa. Kuva: M-L Honkola

Unelmointi kuuluu kaikille iästä riippumatta. Kun ihmisellä on unelmia, hänellä on toivoa, hänellä on mitä odottaa. Unelmoivalle ihmiselle maailma näyttää mahdollisuuksien tyyssijalta.

Unelmoinnista tulee hyvä mieli, vatsassa nipistelee, hymyilyttää. Unelmointi auttaa pitämään positiivista virettä yllä. Unelmoida voi milloin tahansa ja missä tahansa. Paikkariippumattomasti.

Unelmat auttavat löytämään mielekkäitä tavoitteita, siten ne myös välillisesti auttavat elämään omannäköistä elämää. Unelmat voivat liittyä mihin tahansa elämänalueelle. Ne voivat olla suuria, pieniä tai jotain siltä väliltä. Unelmista kannattaa lähes aina puhua ääneen, ainakin jos haluaa, että unelmat toteutuvat.

Toki elämässä on jaksoja, jolloin ei kerta kaikkiaan jaksa tai ehdi uneksia. Arjen askareet vievät energiaa. Jos mieli on vähänkin taipuvainen unelmointiin niin voin vakuuttaa, että taito unelmoida ei katoa. Se palaa, kun on otollinen aika.

Tarvitseeko unelmien toteutua? Kaikkien unelmien ei tarvitse toteutua. Unelmat voivat toteutua, mutta harvoin ne toteutuvat itsestään. Aika usein onnistuminen vaatii kovaa työtä. Pienikin siirto kuten asian kirjoittaminen ylös tai tiedon etsiminen vie haavetta eteenpäin.  Unelmista kannattaa lähes aina myös puhua ääneen, ainakin jos haluaa, että unelmat toteutuvat.

Eräs kouluttaja kertoi, että osa ihmisistä unelmoi vielä 50-vuotiainakin. Mitä! Mitä ihmettä! Olen 63-vuotias ja unelmoin. Liian usein huomaa, että ikääntymisestä ei tiedetä tarpeeksi Suomessa. Valitettavasti tämä näkyy myös mittavana ikäsyrjintänä työelämässä. Haaveilu, tunteet, tieto ja taito eivät katoa iän myötä. Kasvot rypistyvät, kävelyasento muuttuu mutta ihmisen sisin pysyy eläväisenä.

Surullista on kuulla, kun seniorit itse rajoittavat unelmointia ikäänsä vedoten. Unelmien tulee olla pieniä, koska ikä tuo rajoitteita. Ikä ei todellakaan aseta rajoitteita unelmien koolle. Suurista unelmista voi kehkeytyä suurempia tavoitteita kuin pienistä unelmista. On sitten vanha tai nuori.

Miten voi unelmoida? Kerron esimerkin. Unelma sai alkunsa, kun mietin, mitä haluaisin tehdä eläkeaikana. Mitä haluaisin tehdä, jos ei olisi lainkaan rajoituksia? No, haluaisin asua ulkomailla. Miksi? Haluaisin oppia uuden kielen, haluaisin tutustua uuteen kulttuuriin. Missä haluaisin asua? Madagaskarilla, Afrikan Tähti -pelistä tutulla saarella? Miten saarelle pääsee? Mitä kieltä siellä puhutaan? Haluanko tosiaan asua niin kaukana kotimaasta? No, en. Onko muita vaihtoehtoja? Aina on vaihtoehtoja.

Aluksi unelmat voivat olla jättimäisiä ja utopistisia. Unelmia voi pyöritellä mielessään, niiden kanssa voi leikitellä. Pikkuhiljaa epärealistinen haaveuni muuntuu konkreettiseksi päämääräksi. Ennemmin tai myöhemmin silmien edessä siintää ”tarkkarajainen maalaus tulevaisuudesta”.  

Voiko ihanampaa olla kuin matka unelmasta tavoitteen toteutumispisteeseen. Unelman toteutumisella ei ole niin kiire, tärkeintä on, että on jotain mitä odottaa.

On aika uusille unelmille …

Unelma on paras perusta tulevaisuuden luomiselle. (Victor Hugo)

Ikääntymisestä rangaistaan Suomessa

Olen kuullut monen eläkeläisen valittavan, että aikaa lääkärille on kohtuuttoman vaikea saada terveysasemalta tai veroprosentti ei laskenut, vaikka tulot putosivat eläkkeelle jäädessä. Mitä ihmettä?

Työntekijöille on järjestetty kattava työterveyshuolto. Eläkkeelle jäätyään ihminen ikään kuin putoaa tyhjän päälle. Suomessa on kaksi terveydenhuoltojärjestelmää, mikä asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan.

Kunnat vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. Palveluntuottajia on lukuisia. Ilmeisesti tuo selittää sen, että ikäihmisten palvelut eivät ole yhdenvertaisia kaikissa kaupungeissa. Verkkosivujen perusteella palvelut keskittyvät vanhuuden loppupäähän. Vaikuttaa siltä, että vastikään eläköityneet on taas kerran unohdettu. Voisi kuvitella, että ennalta ehkäisevä terveydenhuolto on tehokasta ja halvempaa kuin erikoissairaanhoito. Mutta eläkeiän alkupäässä olevien ennalta ehkäisevistä terveydenhuoltopalveluista löytyy todella niukasti tietoa.

Helsingin kaupungin sivuilla kerrotaan, että ikääntyneellä on oikeus terveystarkastukseen. Terveystarkastusta haluavan tulee ottaa yhteys terveysasemalle. Soiten (Kokkolan seutu) sivuilta saa lukea, että Seniorien Terveyspisteiden toimintamuotoja ovat matalan kynnyksen neuvontapalvelu ja ajanvarausvastaanotto sekä 67- ja 75-vuotiaiden terveystarkastukset.

Kuuleman mukaan ikääntyneitten terveystarkastuksista moni ei edes tiedä. Sama tilanne on työttömien terveystarkastusten kohdalla. Viranomaiset eivät ilmeisesti halua, että kansalaiset käyttävät terveydenhuoltopalveluja.

Kelan sivuilla kerrotaan, että kuntoutuspsykoterapian tavoitteena on edistää kuntoutujan työ- ja opiskelukykyä sekä tukea opintojen edistymistä, työelämässä pysymistä ja työelämään siirtymistä tai sinne palaamista. Kelan korvaamaa psykoterapiaa voi saada 16–67-vuotiaat.

Mistä syystä seitsemänkymppinen ei ole oikeutettu Kela-korvattavaan psykoterapiaan? Sellaistakin on tapahtunut, että ikäihmisen mielenterveysongelmia on vähätelty ja ne on kuitattu vanhuudenhöperyydeksi.

Toinen asia, jota katsastin, oli eläkeläisten verotus. Miksi eläkeläinen maksaa korkeampaa veroa kuin palkansaaja? Palkansaaja maksaa veron lisäksi muita maksuja 8,4%. Silti eläkkeensaajan verotus on suurempi kuin palkansaajan.

Verotus 25000 euron vuosituloilla (vuonna 2019):

  • Eläkkeensaaja: 22,9%
  • Palkansaaja 53-63 vuotias: 21,4%
  • Palkansaaja alle 53-vuotias: 20,4%

Selityksenä veroprosentin eroille Veronmaksajat-sivuilla kerrotaan, että eläketuloihin kohdistuu eri vähennyksiä ja sosiaalivakuutusmaksuja kuin palkkaan. Pitää varmasti paikkansa mutta onko se oikein?

Eriarvoisuus, tiedon niukkuus. Nuo kaksi asiaa nousivat päällimmäisinä esiin, kun surffailin eläkeikäisten palvelusivuilla. Asioihin tutustuminen herätti lukemattomia kysymyksiä. Miksi palveluja rajataan iän perusteella? Miksi koko ikänsä veroa maksaneita senioreita verotetaan rankemmin kuin nuoria? Tuntuu valtavan epäoikeudenmukaiselta. Tuntuu, että ikääntymisestä rangaistaan. Säädökset tukevat ikäsyrjintää.

Yhteiskunnan rattaat pyörivät hitaasti, asenneilmastoon vaikuttaminen kestää luvattoman pitkään ja muutosten läpivienti ottaa oman aikansa. Haluan silti uskoa, että asioista puhumalla ja lähettämällä palautetta viranomaisille, maailma muuttuu hitusen paremmaksi paikaksi.

Tässä pari esimerkkiä vaikuttamisesta:

Otakantaa.fi -sivuilla voi kertoa mielipiteensä julkisen hallinnon 2020-luvun kansanlähtöisestä julkisesta hallinnosta. Vastaamisaikaa on 10.8.2020 asti.

https://www.otakantaa.fi/fi/hankkeet/475/

Helsingin kaupungin sivuilla on kysely terveysasemien palveluhankinnan kokeiluun liittyen. Vastaamisaikaa on 7.8.2020 asti.

https://www.hel.fi/uutiset/fi/sosiaali-ja-terveysvirasto/nyt-kokeillaan-uusia-tapoja-tuottaa-terveysasemapalveluja?pd=v

Ikääntymistä ja aikaa koskettavia elämänviisauksia

Etsin erästä tilaisuutta varten sanontoja vanhenemisesta. Siinä googlatessa eteeni tupsahteli kiinnostavia elämänviisauksia, joista osan nostan blogiini.

Mietelauseet koskettavat, jos ne liittyvät omiin arvoihin, elämänkokemuksiin tai mietinnässä oleviin asioihin. Parhaimmillaan mietelauseiden avulla voi löytää uusia näkökulmia, jäsentää ajatuksia ja saada tukea ajatuksille.

Oma ehdoton suosikkini on: Voit kukoistaa vielä vanhanakin, kaikkea ei tarvitse tehdä nuorena.

Voiko tuon ilahduttavampaa ja loistavampaa toteamusta olla. Se antaa toivoa ja on niin positiivinen. Tarkkasilmäisimmät ovat saattaneet huomata, että olen käyttänyt lausetta pariinkin otteeseen sivuillani.

Tässä muutamia elämänviisauksia:

  • Kaikki unelmamme voivat toteutua, jos meillä on kylliksi rohkeutta tavoitella niitä. – Walt Disney
  • Ikäännyt vasta silloin, kun menetät uteliaisuutesi.
  • Missä on tahtoa, siinä on tie.
  • Naisen iällä ei ole mitään merkitystä. Parhaat sävelmät soitetaan vanhimmilla viuluilla.  –  Sigmund Z. Engel
  • Jokainen, joka yhä odottaa kasvavansa, on nuori. – David Viscott
  • Vanhuudella on nautintonsa, jotka, niin erilaisia kuin ovatkin, eivät ole nuoruuden nautintoja vähäisemmät. –  W. Somerset Maugham
  • Jokainen, joka säilyttää kykynsä nähdä kauneuden, ei koskaan vanhene. – Franz Kafka
  • Ei ole kysymys siitä, miten vanha olet, vaan siitä, miten olet vanha! – Ikki
  • Vanhaksi kasvamisen taito on viisauden työ, ja yksi vaikeimmista luvuista mahtavassa elämisen taiteessamme. – Herman Melville
  • Olen elänyt juuri kyllin vanhaksi ymmärtääkseni, että minun kannattaa tutkia toisenkin kerran asioita, joista olen ollut ensimmäisellä kerralla vuorenvarma. – Josh Billings
  • Vanheneminen on hiljaista irtautumista monesta asiasta, jonka ennen koki tärkeänä. Vanheneminen on keskittymistä olennaiseen. – Matti Kurjensaari
  • Missä on tahtoa, siinä on tie.
  • Mitä kauemmin odotat tulevaisuutta, sitä lyhyemmäksi se käy. – Loesje
  • Mikään ei vanhenna niin kuin vanhenemisen pohtiminen. – G. C. Lichternberg
  • Olet malli ja esikuva vanhenemisesta. Tehtäväsi on tärkeä erityisesti siksi, että kukaan muu ei voi tehdä sitä puolestasi.